ÄMMÄSUOTIEDOTE JA LOPUSSA SIITÄ SEURANNUTTA KESKUSTELUA
=============================================================

 

TIEDOTE, vapaa julkaistavaksi 23.4.2003               Onttola 22.4.2003

 

Pitkä !!

Useita osa-aiheita !!

Lisätietoa mm.  http://www.ncp.fi/lokitseura/ 

Haastattelut puh. 050-3676167

 

Aihesanoja: 

Lokit, ammuskelu, eläinrääkkäys, kaatopaikat, luonnonsuojelu, uhanalaisuus, Luonto-Suomi, riistanhoitopiiri, YTV/Ämmässuo

 

Väliotsikoita:

- Ämmässuolla hoidetaan mielenterveyttä haulikolla lokkeja ampuen

- Puolet Suomen lokeista vaarantuneita

- Riistanhoitopiireiltä poikkeuslupia valvomattomaan eläinrääkkäykseen

- Ammuskelu kaatopaikoilla lisää ongelmia lähialueilla

- Asiantuntijat pitävät harmaalokkien ammuntaa turhana

- Harmaalokkien ampumislupia ei ennen syyskuuta

- Lisätietoja lisensiaattityöstä ja www-sivuilta

 

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>><

 

Mielenterveyttä hoidetaan ampumalla

 

Herätteen tälle tiedotteelle antoi keskiviikkoiltana (16.4.) radion Luonto-Suomi-ohjelmassa ollut haastattelu. Siinä haastateltiin mm. YTV:n Ämmässuon jäteaseman käyttöpäällikköä Pertti Ruuskasta. Oli ällistyttävää kuulla miten tunteettomasti luonto-ohjelman toimittaja suhtautui siihen, että ko. kaatopaikalla ammutaan ”lokkeja”. Ämmässuo lienee ainoa kaatopaikka EU:ssa, jossa ”lokit” uhkaavat mm. jyräkuskien mielenterveyttä räpyttelemällä siivillään jyrän edessä. Mielenterveyttä hoidetaan ampumalla riistanhoitopiirin antamalla poikkeusluvalla tuhansia haulikonlaukauksia "kovilla" kohti ”lokkeja”. Kesäisin kohteista suuri osa on poikasiaan hoitavia emoja.

 

 

Puolet Suomen lokeista vaarantuneita

 

Ongelmana Ämmässuollakin on, se tosiasia, että pesinnänrauhoitusaikana lokkiparvet eli ”lokit” koostuvat eri lajeista, jotka ovat rauhoitettuja. Keväällä ennen kosteikkojen  aukenemista on tavallista, että kaatopaikkojen valtalaji on naurulokki, joka on uhanalaisluokiteltu vaarantuneeksi. Lisäksi lokkiparvissa on rauhoitettuja selkä- ja kalalokkeja ja joskus harvinaisuuksina  mm. aro- ja etelänharmaalokkeja. Suomen selkälokit ovat voimakkaasti vähentyneinä luokiteltu vaarantuneiksi. Rauhoittamattomat harmaa- ja merilokitkin ovat lisääntymisaikanaan metsästysasetuksillamme rauhoitettuja.

 

Koska Suomessa lukumääräisesti yhä runsaat naurulokkipopulaatiot ovat Suomessa ja muissa EU-maissa eri syistä voimakkaasti vähentyneet, niin tämä lintujärville tyypillinen kolonialaji on uhanalaisuusluokiteltu vaarantuneeksi. Tästä seuraa tilanne, jossa tämä runsaslukuisin lokkilajimme on myös uhanalainen. Naurulokkikolonioiden pienetessä häviää niiden tarjoama petosuoja myös riistalinnuilta, jotka hakevat lokkikoloniasta suojaa pesinnälleen. Naurulokkien väheneminen vähentää kiistatta vesilintukantoja ja luonnon monimuotoisuutta.

 

Ämmässuolla väitettyjen työsuojeluongelmien aiheuttajia ovat ainakin keväisin nimenomaan rauhoitetut ja uhanalaisuusluokitellut naurulokit, joille haastattelussa kuvattu räpyttelykäyttäytyminen on tyypillistä. Kevyinä ja hyönteispyyntiin erikoistuneina ne pystyvät lepattamaan lähes paikallaan työkoneiden edessä. Raskaat harmaalokit pyrkivät sen sijaan hankkimaan ruokansa laskeutumalla ensin maahan. Vaikka lokkivihan ja mahdollisten mielenterveysongelmien aiheuttajia ovat uhanalaiset naurulokit, niin virallisesti Ämmässuolla ammutaan vain harmaalokkeja riistanhoitopiirin antaman poikkeusluvan turvin

 

Harmaalokkien ampuminen poikkeusluvin parvista haulikolla on Ämmässuon henkilökunnan kertomalla tavalla, ”pitää ampua kohti, paukuttelusta on luovuttu”, lienee keväisin todella vaikeaa osumatta ympärillä pyöriviin tuhansiin naurulokkeihin. On vaikea myös kuvitella miten harmaalokkien summittainen tappaminen on ainoa mahdollinen keino poistaa naurulokkien aiheuttamaa ongelmaa (poikkeusluvan saannin ehto).

 

 

Riistanhoitopiireiltä poikkeuslupia valvomattomaan eläinrääkkäykseen

 

Poikkeusluvat harmaalokkien tappamiseksi pesinnänrauhoitusaikana myöntää paikallinen riistanhoitopiiri. Koska valtakunnalliset ohjeet puuttuvat, niin eri riistahoitopiirien käytänteet vaihtelevat suuresti. EU:n lintudirektiivi määrää kaikille linnuille saman lisääntymissuojan, mutta rauhoitettujen ja rauhoittamattomien lajien poikkeuslupakäytänteet Suomessa eroavat kuin yö ja päivä. Edelliset käsitellään ympäristökeskuksissa ja jälkimmäiset riistanhoitopiireissä.

 

Yleensä poikkeuslupien perustelut ovat olleet yleisluontoisia ilman, että vahingon tai uhkan suuruutta olisi laskelmin tai tutkimuksin yksilöity. Helsingin YTV:n hakemusten perusteena on ollut myös työsuojelulliset syyt, sillä jyrän edessä lentävien lokkien ilmoitetaan aiheuttavan mm. tapaturmariskiä heikentäessään näkyvyyttä ja jyräkuljettajille visuaalista ja psyykkistä stressiä.

Lupia myönnettäessä on ilmeisen vaikeaa suorittaa harkintaa vaihtoehtoisista toimista ja esitettyjen toimien vaikutuksista uhan tai vahingon poistamiseksi. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa tulisi myös huomioida se, että tappamisella on ainakin ajalliset vaihtoehtonsa. Poikkeuslupia on muutamissa riistanhoitopiireissä myönnetty riistanhoito- ja kansanterveyssyillä perustellen jopa muutaman kymmenen harmaalokin summittaiseen ampumiseen tuhansien lokkien populaatioista.

 

Ämmässuolla on haulikkoja käytetty lokkien ammuskeluun jo vuosia. Haulikkoja on ollut työnjohdolla ja jyränkuljettajilla. Aiemmin käytettiin myös pelotuspanoksia, mutta viime vuosina käytetty vain haulipanoksia. Ämmässuolla on pyrkimyksenä ampua kohti lintuja, koska YTV:n työntekijöiden mukaan paukuttelun teho säilyy vain, ”jos parvi näkee jonkun tippuvan” ja kun ”lokeille  näytetään, kuka on isäntä kasan päällä”. 

 

Kohtiammunta haulikolla tuottaa väistämättä myös haavakkoja, jotka osin lentävät ympäristöön kitumaan ja kuolemaan. Tämän takia kovilla ampumista on pidettävä epäeettisenä, varsinkin  pesintäaikana, jolloin ”tiputettujen” emojen poikaset kituvat kuoliaaksi syntymäluodoillaan. Metsästyslakimme ja EU:n lintudirektiivien tarkoituksena on estää tämäntyyppinen eläinrääkkäys. Läpimuuttavien yksilöiden kouluttamista hauleilla on erityisen vaikea ymmärtää.

 

Uudenmaan riistanhoitopiiri myöntänyt yleisluontoisin perustein YTV:lle poikkeuslupia 2000 harmaalokien ampumiseen Ämmässuolla pesinnänrauhoitusaikana. Poikkeuslupamenettelystä huolimatta ammunnan toteutusta ja tuloksia ei valvota mitenkään eikä tappamisen vaikutuksista alueen lokkimääriin ei ole raportteja. Ammuttuja määriä ja lajinmäärityksiä on vaikea todentaa, koska ”tarkkailijoita” ei alueelle yleensä lasketa. Arvioita ei ole myöskään haavoittuneiden lintujen määristä.

 

 

Ammuskelu kaatopaikoilla lisää ongelmia lähialueilla

 

Erikoista on Ämmässuon tapauksessa myös se, että viikonloppuisin jäteaseman ollessa suljettuna paikallinen ”ammuskeluseura” käy ammuskelemassa YTV:n poikkeusluvalla lokkeja, vaikka mielenterveysongelmista valittavat jyräkuskit eivät ole paikalla. Ammuskelulla ei ole käytännön vaikutusta paikallisiin lokkipopulaatioihin, sillä Ämmässuolla käy nykyisinkin ainakin  100.000 lokkiyksilöä vuosittain. Parin prosentin vähennystä ei parvessa huomaa. Ammuskelulupia on perusteltu myös lähijärvien lokkihaittojen torjumisella, mutta käytännön vaikutus onkin päinvastainen: ampumalla kaatopaikalta karkotetut lokit siirtyvät lähijärville odottelemaan (=”häiriöksi”) sen sijaan, että ruokailtuaan kaatopaikalla lentäisivät merelle lepäilyalueilleen tai pesimäkolonioihinsa. Tämä on todettu myös Kuopion ja Lahden karkotuksissa. Malmössä luovuttiin ammuskelukarkotuksesta, koska se lisäsi lähialueongelmia.

 

Harmaalokkien ammuskeluun tarvittavien poikkeuslupien saannin edellytyksenä on metsästysasetusten mukaan, että ”muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole”.  Pelkästään tämän säädöksen pitäisi estää ko. ammuskelu (vaikka em. ongelmia ei huomioitaisi !), sillä YTV:llä on käytettävissään useita muita vähintään tyydyttäviä ratkaisukeinoja (vaihtoehtona ammuskelulle). Lahdessa ja Kuopiossa on osoitettu, että karkottaminen onnistuu myös ilmassa räjähtävin  paukkupanoksin. YTV:n tapauksessa olisi varaa palkata jäteasemalle  karkottajia vaikka ympärivuorokautisesti. Lokit pitäisi karkottaa myös lähialueilta. Silloin tuloskin olisi oleellisesti parempi kuin nykyisellä ammuskelulla, koska ”nollatoleranssi-tilanteessa” lokkien ei ollenkaan kannattaisi tulla Ämmässuolle.

 

Jos alueellisia harmaalokkipopulaatioita (tai niistä koettuja paikallisia haittoja) halutaan vähentää, niin ainoa järkevä keino on lokkiloukun käyttö. Sillä voidaan valikoidusti ja pesintäajan ulkopuolella (=poikasia kuoliaaksikiduttamatta) lopettaa tuhansia harmaalokkeja. Tästä on kokemuksia sekä Ämmässuolta että Turun Topinojan kaatopaikalta.

 

 

Asiantuntijat pitävät harmaalokkien ammuntaa turhana

 

Elokuussa 2002 Lammilla järjestetyssä kaatopaikkojen lokkihallinta-päivillä oli koolla runsas ja monipuolinen asiantuntijajoukko. Joukko koostui mm. kaatopaikkahenkilöistä, riistamiehistä, epidemiologeista ja lintuharrastajista sekä valtion ja kunnan ympäristöviranomaisista. Esitelmien jälkeen pidetyn harmaalokkeihin kohdistetun gallupin perusteella asiantuntijat (vastaajia 26) olivat yksimielisiä siitä, että harmaalokkiongelmiin on muita vaihtoehtoja kuin ampuminen. Vain yksi vastaajista kannatti harmaalokkien vähentämistä ampumalla. Vähentämistoimia pesinnänrauhoitusaikana vastusti 20 ja kannatti kolme vastaajaa. Kukaan vastaajista ei pitänyt harmaalokkeja merkittävänä kansanterveysriskinä tai uhkana luonnonkalakannoille. Yhtä vastaajaa lukuunottamatta kaikki kaipasivat lokkihallintaan valtakunnallista ohjeistusta.

 

Lokkihallintapäivien perusteella harmaalokkien ampumista voidaan pitää turhana, vaikka Ämmässuon edustajat puolustivat voimakkaasti ampumistoimiaan. On outoa, että epäeettistä ja myös uhanalaisiin lajeihin kohdistuvaa poikkeuslupakäytäntöä pidetään Ämmäsuolla ainoana tyydyttävänä keinona, vaikka YTV:llä riittää varmasti resursseja ongelmien hoitoon muutenkin. Ämmässuollakin on työntekijöitä, joille lokit eivät aiheuta mielenterveysongelmia ja jotka pitävät ammuskelua turhana. Työnjohdolle näitä mielipiteitä ei kuitenkaan uskalleta kertoa.

 

 

Harmaalokkien ampumislupia ei ennen syyskuuta

 

Koska lokkilajien määrittäminen ampumistilanteessa on erittäin vaikeaa, niin on aivan selvää, että poikkeusluvin ammutaan myös rauhoitettuja ja uhanalaisia lokkeja. Varsinkin nuoria selkälokkeja ammutaan harmaalokkeina elokuun alussa, kun koirankouluttajat ampuvat ”lokkeja” noutajien koulutusta varten. Vastaavaa ”räiskimistä” esiintyy myös sorsastuksen alkuvaiheissa. Koska selkälokit ja muutkin rauhoitetut lokit muuttavat pääosin pois ennen syyskuuta, olisikin syytä jatkaa harmaa- ja merilokkien rauhoitusta elokuun loppuun ja luopua poikkeusluvista. Tämä suojelutoimi auttaisi merkittävästi uhanalaista selkälokkia, jonka BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2003 projektilajiksi. Paikallisia ongelmallisia harmaalokkikantoja voidaan tarvittaessa tehokkaasti harventaa vielä syksyllä.

 

Kuulemani mukaan sekä Ämmässuon että Topinojan poikkeusluvista on valitettu Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Valittaminen ei pysäyttänyt ampumista edes käsittelyn ajaksi, joten ammuskelu jatkuu.

Poikkeuslupamenettely näyttää muuttuneen radikaalisti, kun se siirrettiin riistanhoitopiireille. Esimerkkinä mainittakoon, että aikoinaan  viranomaiset hylkäsivät Söderskärin riistantutkimusaseman anomuksen muutaman pesärosvoharmaalokkiyksilön poistamiseksi lokkikoloniasta, vaikka kyseessä oli tieteellinen tutkimus.

 

 

Lisätietoja lisensiaattityöstä ja www-sivuilta

 

Runsaasti lisätietoja aiheesta löytyy lisensiaattityöstäni ”Harmaalokit kaatopaikoilla- populaatiot, ympäristövaikutukset ja hallinta”, josta on tehty 128-sivuinen värijulkaisu ”Harmaalokit seuranamme”. Julkaisun esittely löytyy osoitteesta http://www.ncp.fi/lokitseura/ 

 

Annan myös mielelläni lisätietoja.

 

Risto Juvaste (050-5676167 tai 013-801293)

 

 

 

 

 

>>>>>>>>>>>>>>>>>>tiedote loppuu>>>>>>>

 

Tiedote aiheutti keskustelua..

Seuraavassa ensimmäinen vastaukseni Metsästäjä-netin keskustelupalstalle.25.4.2003

 

Kiitos kommenteista.

 

Vastaan tässä nyt kaikille Metsästäjä-nettiin kirjoittaneille.

Kommentteja voi lukea osoitteessa: http://www.metsastys.net/discus/messages/1937/26787.html?1051224009

 

1) Minä en syyllistä kaikkia metsästäjiä. Pääosa Teistä toimii oikein eli luontoa kunnioittaen. Kirjoituksessani piiloviittaan metsästäjiin ainoastaan sorsastuksen alun ”räiskimisellä”. Myönnätte varmaan, että tuolloin tapahtuu paljon ylilyöntejä, joten olisi hyvä, että tuolloin ”lokkien” ammuskelua rajoitettaisiin. Ylilyöntejä esiintyy myös kommenttikirjoittelussanne, mutta en silti leimaa kaikkia metsästäjiä sillä.

 

2) Naurulokki on uhanalaisuusluokiteltu vaarantuneeksi, koska se on kolonialintu ja sen määrät ovat voimakkaasti pudonneet Euroopassa ja Suomessakin. Lukekaa perusteet http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/loslasu.htm Naurulokki ei ole merkittävä terveysriski ihmiselle. Haulikko on.

 

3) Kaatopaikat ovat erilaisia. Ämmässuolla penkan päälle kertyy nopeasti tuhansien parvi. ”Lokkipuurosta” on vaikea ampua haulikolla yksilöitä ja määrittää lajeja, vaikka olisi kokenut metsästäjä tai lokkiharrastaja. Siksi siellä on ammuttu parveen. Toivon, että tiedotteeni perusteella ampuminen tulisi edes asialliseksi. Siellä on ammuttu lonkata, en tiedä mikä on tiputusennätys, kymmenkunta? Paljonko haavoittuu? On hyvä, että metsästäjät eivät yleensä toimi näin.

 

4) Pesinnänrauhoituksella on perusteensa. Kaatopaikkojen lokkihallintaan ei tarvita poikkeuslupia. Tarvittaessa harmaalokkeja voidaan erittäin tehokkaasti (tuhansia) vähentää syksyisellä loukkupyynnillä, se vaan ei taida olla niin kivaa. Sen pitäisi tapahtua MKJ-, YM- ja MMM-ohjeistamana valtakunnallisesti kuten pienpetopyynti. Lammilla monialainen asiantuntijajoukko, jossa viisi riistapäällikköä, oli varsin yksimielinen siitä, ettei kaatopaikkojen lokkihallinnassa tarvita ampumalla tappamista pesinnänrauhoitusaikana.

 

5) Ämmässuolla vierailee noin vuosittain yli 100.000 lokkia. Arvioni on varovainen. Harmaalokkeja niistä on noin puolet. Paikalla on keväisin muutamia tuhansia lokkeja. Pääosa linnuista on muuttajia ja kiertelijöitä. Kun niitä karkotetaan parveen ampumalla (tai paukkupanoksin), niin penkka tyhjenee noin vartiksi. Osa lokeista jää kaatopaikka-alueen viereisille sora- ja kalliokentille odottelemaan ja osa lentää odottelemaan lähijärville (häiriöksi).

 

6) Lintujen ampuminen ei vaikuta alueen populaatioihin, sillä lintumassa vaihtuu noin neljä kertaa päivässä. Ihmiset eivät tajua vaihtuvuudesta johtuvaa lokkien paljoutta. Siksi 2000 ”lokin” tappaminen pesintäaikana ei tunnu missään, joten poikkeuslupien käyttö on perusteetonta, koska sama karkotevaikutus saadaan ilmassa räjähtävillä paukkupanoksilla. Tämä on testattu.   

 

7) YTV:n organisaatiolla on varaa hoitaa homma asiallisestikin. Se tarkoittaa, että se palkkaa ympärivuorokautiset karkottajat (vaikkapa opiskelijoita) niin, ettei lokkien kannata tulla alueelle. Alkuvaiheessa karkottajia pitää päiväsaikaan olla monta ja karkotus tulee ulottaa koko alueelle ja lähijärville. Nykyinen satunnainen räiskiminen kovilla on turhaa pelleilyä!  Kun aikuisten tappamista tehdään keskikesällä, niin siitä on kiistaton seuraus, että emoja tapetaan ja se on eläinsuojelurikkomus.

 

tässä tällä kertaa, pysykää asialinjalla, niin osallistun mielelläni keskustelunne

terv. Risto Juvaste 

Tiedote oli siis http://www.ncp.fi/lokitseura/  alasivulla http://www.ncp.fi/lokitseura/lokkitappotiedotev2.htm:

 

 

 

 

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

JATKOKESKUSTELUA Metsästäjä-netin keskustelupalstalla.--27.4.2003

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

----- Original Message -----

From: "Risto Juvaste" <risto(ät)juvaste.fi>

Sent: Sunday, April 27, 2003 11:00 PM

Subject: Re: Ämmässuotiedotteesta/Ruuskanen ym.Metsastaja.net keskustelua

 

Hei
Tiedoksenne Ämmässuokeskustelua. Delatkaa heti otsikon perusteella, jos ei kiinnosta.

Kaikki kirjoitukseni löytyvät myös  http://www.ncp.fi/lokitseura/  alasivulla http://www.ncp.fi/lokitseura/lokkitappotiedotev2.htm

Minusta YTV voisi kyllä vielä harkita toimiaan..

risto juvaste

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Re: Metsästys-net (ja lintuharrastajaverkot)
1) M. Harion kommentti 

2) P. Ruuskasen vastine  Ämmäsuotiedotteeseen  (ks.alla)

3) Nimim. Ke_o

1) M.Hario
Ei tiedotteessani ole virhettä. Hariolla ja minulla on vain eri tulkinta sanasta "ympäristöviranomainen". Hario sisällyttää siihen vain Ympäristöministeriön alaiset viranomaiset. Minun tulkinta on laajempi eli luen mukaan myös Maa- ja metsätalousministeriön alaiset viranomaiset eli minulle MMM on ympäristöviranomainen käsittellessään ympäristöasioita. Riistanhoitopiirit ovat MMM:n valtuuttamia poikkeusluvanmyöntäjiä ja täten myös ympäristöviranomaisia.

Eli kun metsästyslaki muuttui (harmaalokkikoloniat rauhoitettiin) niin MMM ei antanut poikeuslupaa RKTL:n Söderskärin tutkimusasemalle, mutta kun poikkeuslupamenettely siirrettiin MMM:n alemmalle portaalle eli riistanhoitopiireille, niin käytänteet muuttuivat rajusti eli hajanaisiksi. Niin on tultu tilanteeseen, jossa metsästyskaveriverkosto voi ratkaista päätökset eli yleisluontoisin perustein myönnetään lupia henkilöille, joista lokkien ammuskelu on kivaa tai "tarpeellista" (esim. lokit ovat "tarpeellisia" noutajien koulutukseen sorsastuksen alla).

Söderskär ja kaatopaikat eivät ole rinnasteisia, mutta halusin vertailullani osoittaa käytänteiden muutoksen.
Minusta on tärkeää havaita myös riistanhoitopiirien vaihteleva (sekava?) poikkeuslupakäytäntö. Kaatopaikkalokkipäivillä oltiin käytännössä yksimielisiä, että asiaa pitäisi paremmin ohjeistaa MMM:n (ja myös VYH) taholta. Nyt meillä on asiallisia, EU:n direktiivitavoitteiden mukaisesti toimivia piirejä ja mielestäni erittäin vääristyneen käytännön ottaneita riistanhoitopiirejä (mm. Uusimaa ja Varsinais-Suomi). 

Huomattakoon, että myös valitustie eli Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on saman organisaation eli  MMM:n alainen. Veli veljen vartijana!

Jottei käsitettä "ympäristöviranomainen" tarvitse ruveta enempää kommentoimaan, niin korvaan sen kommentissani pelkällä "viranomaisella".

Korjatut tiedotteet löytyvät siis http://www.ncp.fi/lokitseura/  alasivulla http://www.ncp.fi/lokitseura/lokkitappotiedotev2.htm

2) P.Ruuskanen
- Keinoja hätistelyyn on useita, Te käytätte vain yhtä ja sitäkin huonosti. Tiedotteessani kuvaamani jyränkuljettajin mielenterveyssyyt ovat olleet juuri eräs tärkein syy,  jolla olette perustelleet tarvettanne ampua harmaalokkeja. Hätistelette naurulokkeja ampumalla harmaalokkeja. Hätistelette niitä ampumalla myös viikonloppuina, vaikka häiriönkohde on poissa. Uudenmaan riistanhoitopiiri on myöntänyt Teille poikkeusluvan ampumiseen, koska väitätte, ettei muuta tyydyttävää keinoa ole. ("Hakemuksessa hakijan tulee selvittää syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla"/www.riista.fi). Todistettavasti ongelmianne voidaan hoitaa muutenkin kuin ampumalla. Te olette ilmeisesti ainoa kaatopaikka EU:ssa, jossa asiaa hoidetaan noin törkeästi. Tekin sen tiedätte, mutta ette viitsi vaivautua. Ilmassa räjähtävät paukkupanokset on todettu tehokkaiksi muualla, Teille ne eivät kelpaa. Teille kelpaa vain haulit ja tappaminen ja haavoittaminen. Aiotte näköjään jatkaa sitä ainakin vuoteen 2007 asti.
- Ammutte muitakin haittaeläimiä kuten variksia ja kapisia kettuja? Mitä ovat "muut haittaeläimet"? Mitä haittaa ne varikset Teille aiheuttavat? Räpyttävätkö nekin koneitten edessä? Yleinen riistanhoitoperuste ei riittäne, sillä poikkeusluvan hakijan tulisi olla vahingonkärsijä. Miten erotatte kapiset ketut imettävistä naaraista, joilta usein lähtee karva ja jotka saattavat liikkua myös päiväsaikaan?
- Kaatopaikallenne pääsee siis viikonloppuisin vain tappajat, mutta ei valvojat. Mitä haittaa olisi muutamasta lintuharrastajasta? Kaatopaikan huippu olisi hieno staijauspaikka.
- Kirjoitteluni on totta, vaikka se YTV:n piirissä koettaisiin panetteluksi. Jos se ei olis totta, niin en uskaltasi kirjoittaa. Olen saanut tietoja Ämmässuolla työskenteleviltä. He haluavat pysyä nimettöminä. Olen myös itse jutellut siellä tuntikaupalla. Minä en ole halunnut viedä näitä asioita poliisille, koska uskon yhä, että YTV:llä voidaa pitää palaveria ja päättää järkevämmästä ja asianmukaisesta käytönnöstä.
- Minä en ole kättänyt sanontaa "näyttää olevansa kunkku" vaan suoraa lainausta "lokeille  näytetään, kuka on isäntä kasan päällä" (A.Halkka Suomen Luonto 9/2002 s.17/Aiheena järjestämäni Kaatopaikkojen lokkiseminaari Lammilla).    

Risto Juvaste
ympäristöteknologian yliopettaja
lokkitutkija
 
>>>>>
3) VIELÄ Ke o:lle:
 Risto Juvaste sunnuntai, 27.huhtikuuta 2003 - klo 19.37:

-Pikkukaatopaikat ovat eri asia kuin isot. Periaatteessa asia on kuten kuvasit eli jos lokkien tulo estetään totaalisesti (vaikka paukuttelemalla), niin ne vaihtavat ruokailupaikkaa.
-Ämmässuolla toimitaan toisin, siellä ajetaan autolla paikalle, kun lokkiparvi on kooltaan riittävä ärsyttämään ja sitten ammutaan (erään silminnäkijän mukaan jopa lonkalta parveen). Lisäksi jyräkuski (kaikilla ei aselupaa) voi ampua, kun tiheä parvi alkaa ärsyttää. Tämän seurauksena lokit menevät lähialueille odottelemaan. Viereisillä laajennuskentillä on käydessäni odotellut yli 4000 yksilöä. Lokit alkavat alkavat palailla penkalle noin vartissa.
-Erityisesti keväisin pääosa lokeista on rauhoitettuja naurulokkeja, joiden ampumiseen ei saa lupaa, koska luvanantajana ovat alueelliset ympäristökeskukset. Huomattakoon, että koska pesintäaikaiset poikkeuslupasäännökset ovat rauhoitetuilla ja rauhoittamattomilla lajeilla periaatteessa yhteneviä, niin riistanhoitopiirien ei pitäisi myöntää lupia yleisluontoisin perustein harmaalokillekaan.
-Korostan vielä, että jos MMM ja YM (Ympäristökeskukset) osoittavat, että harmaalokkeja on jossakin liikaa, niin silloin tulisi perustaa valtakunnallinen kampanja, jolla kolonioissa ja/tai loukkupyynnnillä vähennetään kantaa "sopivaksi".
-Totean vielä, että Suomen lokkimäärät ovat pieniä verrattuina monen muun EU-maan määriin (kaatopaikoilla ja pesimäkolonioissa). EU:ssa ei ymmärretä Suomessa olevan mitään ongelmaa.

risto

>>>>>>>>
Metsastys.net: yllä viitattuja kommenttitekstejä ---27.4.2003

1) Hario
----- Original Message -----
From: Martti Hario
Sent: Friday, April 25, 2003 4:36 PM
Subject: LL: Ämmässuotiedotteesta

Hei!
Risto Juvasteen "Ämmässuotiedotteessa" on virhe, joka vaatii pikaista oikaisua. Kappaleen "Harmaalokkien ampumislupia ei ennen syksyä" lopussa väitetään, etteivät ympäristöviranomaiset olisi aikoinaan antaneet Söderskärin riistantutkimusasemalle erikoislupaa poistaa harmaalokkien ongelmayksilöitä (selkälokin poikassaalistajia) pesimäpaikoilta. Kyllä tällainen lupa aina saatiin ympäristöministeriöltä, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei sitä enää myöntänyt, kun lupakäytäntö muuttui metsästyslain muutoksissa ja anomukset siirtyivät tilapäisesti sen käsiteltäviksi. Selitystä luvan epäämiselle ei annettu. Sittemmin kun anomustahoksi tuli riistanhoitopiiri, on lupa jälleen saatu.

Selostin tämän Juvasteelle puhelimessa, mutta ei näy menneen perille tekstiin asti. Tekstin luonne muuttuu nyt siis olennaisesti: ympäristöviranomaiset antoivat aikoinaan erikoisluvan harmaalokkien poistoon Söderskärillä perustellusta ja yksityiskohtaisesta anomuksesta, eikä lupakäytäntö ole nykyään oleellisesti höllentynyt näiltä osin. Hyvin perustellulle tutkimushankkeelle on saanut ja saa edelleenkin erillisluvan, jopa harmaalokkien poistoon pesimäpaikoilla. Ammuskelu kaatopaikoilla on aivan eri asia eikä liity mitenkään Söderskärin poikkeuslupamenettelyyn (ammuskelun hyödyttömyydestä lokkiongelman hoitamisessa olen Risto Juvasteen kanssa täysin samaa mieltä).

Martti Hario
Söderskärin riistantutkimusasema, RKTL

>>>>>>>>>>>>

2) P:Ruuskanen: ( perjantai, 25.huhtikuuta 2003 - klo 09.05)
Selvyyden vuoksi kerran vielä:
-harmaalokkeja ammutaan silloin, kun ne käyvät liian tunkeiliviksi ja niitä on "pakko" hätistellä pois voimakeinoin.
-emme tapa niitä mielenterveyttämme kohentaaksemme.
-lokkiongelma pienenee oleellisesti silloin, kun saamme rakennettua sekajätteen käsittelylaitoksen. Ehkä vuonna 2007.
-ammumme myös muita haittaeläimiä kuten variksia ja kapisia kettuja. Niillä on tapana tulla kaatopaikan läheisyyteen helpon aterian toivossa.
-kaatopaikalle ei päästetä ulkopuolisia sen ollessa suljettuna. Haittaeläinten ampujat pääsevät sisälle , jos ampujalla on kirjallinen lupa. Lupia on myönnetty rajoitettu määrä riistanhoihosta kiinnostuneille. Luvan saaja on sitoutunut noudattamaan kaikkia lakeja ja lisäksi YTV:n laatimia järjestyssääntöjä.
-lokit oppivat tunnistamaan pelotepanokset ja niiden teho loppuu varsin nopeasti. Tyhjä paukuttelu ei ole ympäristön kannalta hyvä asia.

Juvaste kirjoittelu on panettelevaa. Esimerkkejä tästä ovat sanonnat kuten eläinrääkkäys , mielenterveys, räiskiminen, näyttää olevansa kunkku, jne jne.

P.Ruuskanen
Käyttöpäällikkö

>>>>>>>>

3) Lisääjä Ke o perjantai, 25.huhtikuuta 2003 - klo 13.47:

Minä en ole koskaan käynyt Ämmänsuon kaatopaikalla, mutta minulla on kahden pienemmän kaatopaikan lokinvähennyksestä kokemusta. Pienemmällä näistä kävi harmaalokkeja n.200-600 kpl aamussa. Meitä oli neljä-viisi haulikkomiestä kerralla ja kävimme viitenä aamuna ampumassa lokkeja, jonka seurauksena harmaalokkien vierailut loppuivat kokonaan. Lokkien lentoreitti siirtyi myöskin kaatopaikalta n. kilometrin sivummalle. Toinen kokemukseni on Kouvolan kaatopaikalta olin siellä ympäristökeskuksen palkkaamana lokin pyytäjänä. Pyydimme kaupungin tekemällä häkillä lokkeja. Häkkiin meni parhaimmillaan n.100 lokkia kerrallaan. Häkkipyynti ei vaikuttanut vieraileviin määriin mitenkään, tosin saimme pyytää vain viikonloppuisin. Häkkipyynti vaatii valtavia kalamääriä ja jatkuvaa vahtimista. Juvaste ei näemmä ole ampunut lokkeja kun ei tiedä, että lokit tulevat pienissä parteissa kaatopaikalle, jolloin sinun kuvailemaa parveen ampumista ei voi tapahtua. Jos lokkeja meinaa ampua tulee kaatopaikalle mennä ennen kun lokit sinne tulevat ja laittaa houkutuskuvat esim. kuoleet lokit valmiiksi. Lisäksi itselle on väsättävä koju houkutuskuvien lähelle, jolloin ampuminen on tehokasta. Väitän että hyvä lokinvähennysporukka hoitaa alle kahdessa viikossa Ämmänsuon harmaalokkiparvet ampumalla. Harmaalokki on yksi pahimmista vesilintujen hävittäjistä ,joten niiden vähentäminen luulisi olevan myös luonnonsuojelijoiden etu ja kuka muukaan sen varsinaisen työn tekisi ellei me metsästäjät. Ihmetyttää vain suuresti, että joka asiassa pitää luonnonsuojelijoiden olla vaikeuttamassa riistanhoitoa.

 

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

TÄSMENNYKSENI  29.4.2003

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Re:Ämmässuolla hoidetaan mielenterveyttä lokkeja ampumalla

 

P.Ruuskanen soitti eilen minulle ja kertoi jyräkuskien ”suuttuneen” tiedotteestani. He olivat kokeneet, että väitän heitä mielenterveysongelmaisiksi. Tässä on paha väärinkäsitys. Kirjoitin, että Ämmässuolla "lokit" uhkaavat mm. jyräkuskien mielenterveyttä räpyttelemällä siivillään jyrän edessä. Mielenterveyttä hoidetaan ampumalla riistanhoitopiirin antamalla poikkeusluvalla tuhansia haulikonlaukauksia "kovilla" kohti "lokkeja".  Mielenterveyden hoidolla tarkoitan ehkäisyhoitoa eli toimintaa, jolla estetään kuvattujen ongelmien syntyminen. Minulle on kuvattu, että jatkuva lokkiparven räpyttely aiheuttaa stressiä, kaivautuu mieliin ja näkyy unissakin (tarkkaa sanamuotoa en muista). Nämä työterveyshaitat ovat ymmärtääkseni olleet pääsyy ylimitoitettuun poikkeuslupamenettelyyn ja lokkien ampumiseen.

 

Vakuutan ehdottomasti, että en mitenkään syytä jyräkuskeja enkä kyseenalaista heidän terveyttään. Viestinnässäni olen syyttänyt YTV:n johtoa siitä, etteivät he panosta asiaan ja hoida koettuja lokkiongelmia asianmukaisesti. Ämmässuolla lokkihallinta on  tehotonta, joten työntekijät altistetaan aiheettomasti em. ”lokkistressille”. YTV:llä on resursseja hoitaa asia kunnolla. Ulkomailta ja Suomestakin löytyy useita tutkimuksia siitä, kuinka lokkikarkotus tulee hoitaa. Erityisesti niissä torjutaan Ämmässuolla käytetty ammuskelutekniikka tehottomana. Tämän tarkastin viimeksi eilen suurelta englantilaiselta kaatopaikkojen lintuhallintaan perehtyneeltä tutkimusyksiköltä.

 

YTV:n hallinnoima pääkaupunkiseudun jätehuolto on mittavaa ympäristöalan liiketoimintaa. En voi olla ihmettelemättä, kuinka ympäristölaatusertifikaatteja saaneella  jätehuolto-organisaatiolla on varaa hoitaa lintuongelmiaan näin kehnosti. Eikö olisi aika panna panostaa hieman asian kunnolliseen hoitamiseen?

 

Risto Juvaste

 

 

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Vappuaattona Ämmässuolla

(lintuverkkoihin 9.5.2003)

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

 

Tein vappuaattona parin tunnin iltapäivävisiitin Ämmässuolle. Seuraavassa lyhyesti pääasiat:

1) Ilmoittauduin toimistorakennuksessa ja laitosmies A haki minulle luvan tutustua tilanteeseen ja haastatella jyrän kuljettajia. Saapumisestani ilmoitettiin penkalle.

2) Kaatopenkalla (kaadolla) oli jyrien läheisyydessä noin 200 naurulokkia ja muutamia kala-, selkä- ja harmaalokkeja.

3) Läheisillä kenttäalueilla (300-400m etäisyydellä, maankaatoalue ja uuden kaatopaikan rakennusalue) oli odottelemassa/lepäilemässä hyvin karkeasti arvioiden noin 2000 naurulokkia ja saman verran harmaalokkeja ja lisäksi noin 100 selkälokkia sekä muutama kymmenen merilokkia sekä jonkun verran kalalokkeja (100?).

4) Ottaessani kuvia lokkitilanteesta paikalle tuli/hälytettiin laitosmies A, joka kielsi kaiken kuvaamisen alueella. 

5) Haastattelemistani työntekijöistä kaksi (B ja C) ei halunnut kommentoida lokkiasiaa, toinen jyräkuljettajista (D) ilmoitti asian olevan lakimiehellä, toinen jyräkuljettaja (F, jolla oli ampumislupa ja haulikko) keskusteli asiasta kanssani noin tunnin verran (osan ajasta keskusteluun osallistui myös laitosmies G) ja lisäksi keskustelin hetken penkalla kävelleen laitosmiehen H kanssa (ilmoitti ampuneensa lokkeja, mutta hyvin vähän).

6) Pyynnöistäni huolimatta minulle ei suostuttu näyttämään harmaalokin ampumista. Vaikeaahan se olisi ollutkin, koska jyrien lähellä oli lähes puhdas naurulokkiparvi.

7) Keskustelu B:n kanssa oli aluksi kovin ”kiivasta”, mutta loppua kohden keskustelussa löydettiin asioita, joissa mielipiteet olivat lähellä toisiaan.

8) Vaikutti siltä, että ammuskelu ei ole ”kivaa” ja että henkilöstöllä oli useita väärinkäsityksiä lokkiasioista ja –ongelmakentästä. Olen edelleen ehdottomasti sitä mieltä, että Ämmässuon pelkällä ammuskelulla tapahtuva lokkihallinta ei ole ympäristösertifikaattien arvoista. Ympäristösertifikaattien edellyttämä toiminta tulee olla avointa ja tarkkailun kestävää. 

9) Huonosta lokkihallinnasta kertovat kenttäalueiden lokkimassat olisivat lintuharrastajan kannalta ihanteellinen tutkimuskohde, ko. lokkimassasta voisi bongata kymmeniä lukurenkaita. Suosittelen vierailua ao. alueilla.

10) YTV:n poikkeusluvan valituskäsittely taitaa olla yhä kesken. Huhujen mukaan Tringan tekemä valitus mahdollisesti hylätään samalla perustella kuin BirdLifen viimevuotinen valitus Topinojan luvasta. Eli ei siksi, että se asiallisesti olisi perusteeton, vaan siksi, että ko. yhdistyksellä ei ole valitusoikeutta. Ja näin ammuskelu ja emojen tappaminen  Ämmässuollakin jatkuu, koska muka muuta tyydyttävää keinoa ei ole. Ja se on mielestäni emävale, keinoja on!  

 

Ettei koko mailini olisi negatiivissävyinen, niin kerronpa lopuksi, että onneksi Suomessa on runsaasti jäteasemia, joilla asiat ovat aivan ”toisella tolalla”. Lokkiharrastajat tekevät niillä tieteellistä tutkimusta hyvässä yhteistyössä jäteyhtiöiden kanssa. Paikoin lukurengastutkimuksin selvitetään selkä- ja harmaalokkien liikkeitä ja pesimäalueita yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa. Tavoitteena on myös tutkia ihmisten lokkiasenteita ja –käsityksiä kyselytutkimuksen avulla. Useimmat  lokkivalitukset johtuvat väärinkäsityksistä tai kala- ja naurulokeista, jotka eivät kaatopaikkoja tarvitse. 

 

Risto Juvaste