Kaatopaikkalokkeja on haluttu vainota myös kalatautiuhkiin vedoten. Lokit toimivat vesialueiden jätehuoltajina, mutta voivat toimia mm. imumatojen ja lokkilapamatojen levittäjinä. Työssä osoitan lokkien vaikutuksen vähäiseksi verrattuna esim. koskeloiden ja kuikkien loismatovaikutukseen käyttäen esimerkkinä Kallaveden vesialueita. Esittämäni tarkastelut ja karkea loismatovaikutusmalli sopinevat hyvin koulutusesimerkiksi kalatalouden monitahoiseen ongelmakenttään. Tutkimusaiheena ”Linturyhmien kokonaisvaikutukset kalakannoille” olisi varsin mielenkiintoinen. Työssä on tarkasteltu myös lokkien vaikutuksia järvien rehevöittäjinä. Todellisten vaikutusten arviointi fosfori- ja typpikuormien avulla muodostanee konkreettisen harjoitustyöaiheen ympäristöalan koulutukseen.
Linkit: Kalaloiset, rehevöityminen