Lukurengastutkimus
Lukurengastus
Käytän sanaa lukurengas ja sen johdannaisia
tarkoittamaan yksilöllisellä tunnisteella (tavallisesti tekstiä) varustettua
rengasta, joka on tarkoitettu luettavaksi . Lukurenkaan tunnistaminen ei välttämättä
edellytä värien oikeaa havaitsemista, kuten perinteisissä värirenkaissa.
Lukurengastus (vastaavasti lukurengas ja sen johdannaiset) on muutamalla selvästi erottuvalla merkillä (kirjaimia tai numeroita) yksilöllisesti koodattujen (väri)renkaiden avulla tapahtuvaa rengastusta. Lukurenkaat on tarkoitettu luettaviksi etäältä kiikarilla tai kaukoputkella eli lintuja pyydystämättä. Lukurenkaan tunnistaminen ei välttämättä edellytä värien oikeaa havaitsemista, kuten perinteisissä värirenkaissa. Suomessa lokeille tarkoitetuissa muovisissa lukurenkaissa on käytetty koodeja Cxxx ja Cxxxx, joissa x voi olla kirjain tai numero. Yksilöivä tunnistekoodi on kaiverrettu renkaaseen kolmesti tai neljästi, joten tunniste on luettavissa kaikissa asennoissa. Allaolevassa kuvassa on esitetty muutamia valmistamiani lokeilla käytettyjä lukurengastyyppejä ja niiden aihiolevyjä. Hyvillä kaukoputkilla renkaat ovat luettavissa jopa 200 metrin etäisyydeltä. Vastaavaan tarkoitukseen on käytetty myös erilaisia värirengasyhdistelmiä, mutta niiden laajamittainen käyttö yksilöllisenä tunnisteena on käytännössä mahdotonta.
Lokkien lukurenkaita ja lukurengastettu harmaalokki (M.
Kangasniemi 2001)
Käynnistin lokkien lukurengastuksen Suomessa
Helsingin yliopiston Rengastustoimiston alaisuudessa v.1993 hankkimalla
Tanskasta 320 lukurengasta selkälokeille. Vuodesta 1994 olen organisoinut mm.
lokkien lukurengastuksen Suomessa ja teettänyt tai tehnyt siinä käytetyt
aihiot ja renkaat, yhteensä lähes 30 000. Melkein puolet niistä on ollut
harmaalokinrenkaita. Harmaalokkien lukurengastuksen kaatopaikoilla aloitin
vuonna 1995. Vuosina 1996 - 1998 suoritettiin organisoimaani laajamittaista
lukurengastusta Tor ja Maj Nesslingin säätiön tukemassa kaatopaikkojen
harmaalokkiprojektissa. Harmaalokkien lukurengastusta on jatkettu suppeammassa määrin
v. 1999 - 2001.
Oheiseen taulukoon olen koonnut harmaalokkien
vuosittaiset lukurengastus- ja lukukontrollimäärät v. 1993 - 2000. Lokkien
lukurengastus tuottaa perinteiseen rengastukseen verrattuna erittäin runsaasti
kontrolleja ja havaintotietoa, mikä oli tämän tutkimuksen edellytys. Olenkin
arvottanut sitä kokonaisuutena parhaaksi rengastustavaksi lokeille, vaikka
nykyisten muovirenkaiden käyttöikä on alhainen (5 - 15 vuotta), verrattuna
lokkien maksimi-ikiin (noin 30 vuotta) (Juvaste
1996). Vuonna 2000 lukurengastus, joka muodosti noin yhden prosentin Suomen
rengastuksista, tuotti noin puolet rengastustoimiston rekisteriin kirjatuista
yli 50 000 löydöstä tai kontrollista (Juvaste 2001).
Harmaalokkien lukurengastukset ja lukukontrollit Suomessa 1993-2000
Vuosi |
Rengastukset |
Poikas-% |
Lukukontr. |
1993 |
1 |
100 |
0 |
1994 |
12 |
100 |
0 |
1995 |
759 |
88 |
519 |
1996 |
2733 |
34 |
3327 |
1997 |
3361 |
22 |
6193 |
1998 |
2691 |
70 |
10917 |
1999 |
1264 |
91 |
11444 |
2000 |
734 |
100 |
13643 |
Yhteensä |
11555 |
66 |
46043 |
Harmaalokkien lukurengastus on painottunut Saimaan vesistöön. Tavoitteena on ollut selvittää erityisesti järvialueen lokkien liikkumista ja tapoja hyödyntää kaatopaikkoja. Pääosa rengastuksista on poikasrengastuksia. Ainoastaan Itä-Suomessa on lukurengastettu merkittäviä määriä aikuisia: Lappeenrannassa 2 607 yks., Joensuussa 577 yks., Kuopiossa 195 yks. ja Suonenjoki - Vesanto -alueella 540 yksilöä. Rengastusten jakaantuminen kunnittain ja alueittain on esitetty oheisilla kartoilla (kuvat 4a ja 4b). Kuvassa 4a on esitetty ennen vuotta 2000 suoritetut rengastukset eli vuonna 2000 yli 1kv-linnut. Kuvassa 4b on vuoden 2000 rengastetut harmaalokit (732 poikasta), joista 180 oli rengastettu Pohjois-Karjalassa.