Lukurengastutkimus

Lukurengastus 

Käytän sanaa lukurengas ja sen johdannaisia tarkoittamaan yksilöllisellä tunnisteella (tavallisesti tekstiä) varustettua rengasta, joka on tarkoitettu luettavaksi . Lukurenkaan tunnistaminen ei välttämättä edellytä värien oikeaa havaitsemista, kuten perinteisissä värirenkaissa.

Lukurengastus (vastaavasti lukurengas ja sen johdannaiset) on muutamalla selvästi erottuvalla merkillä (kirjaimia tai numeroita) yksilöllisesti koodattujen (väri)renkaiden avulla tapahtuvaa rengastusta. Lukurenkaat on tarkoitettu luettaviksi etäältä kiikarilla tai kaukoputkella eli lintuja pyydystämättä. Lukurenkaan tunnistaminen ei välttämättä edellytä värien oikeaa havaitsemista, kuten perinteisissä värirenkaissa. Suomessa lokeille tarkoitetuissa muovisissa lukurenkaissa on käytetty koodeja Cxxx ja Cxxxx, joissa x voi olla kirjain tai numero. Yksilöivä tunnistekoodi on kaiverrettu renkaaseen kolmesti tai neljästi, joten tunniste on luettavissa kaikissa asennoissa. Allaolevassa kuvassa on esitetty muutamia valmistamiani lokeilla käytettyjä lukurengastyyppejä ja niiden aihiolevyjä. Hyvillä kaukoputkilla renkaat ovat luettavissa jopa 200 metrin etäisyydeltä. Vastaavaan tarkoitukseen on käytetty myös erilaisia värirengasyhdistelmiä, mutta niiden laajamittainen käyttö yksilöllisenä tunnisteena on käytännössä mahdotonta.

 

Lokkien lukurenkaita ja lukurengastettu harmaalokki (M. Kangasniemi 2001)

Käynnistin lokkien lukurengastuksen Suomessa Helsingin yliopiston Rengastustoimiston alaisuudessa v.1993 hankkimalla Tanskasta 320 lukurengasta selkälokeille. Vuodesta 1994 olen organisoinut mm. lokkien lukurengastuksen Suomessa ja teettänyt tai tehnyt siinä käytetyt aihiot ja renkaat, yhteensä lähes 30 000. Melkein puolet niistä on ollut harmaalokinrenkaita. Harmaalokkien lukurengastuksen kaatopaikoilla aloitin vuonna 1995. Vuosina 1996 - 1998 suoritettiin organisoimaani laajamittaista lukurengastusta Tor ja Maj Nesslingin säätiön tukemassa kaatopaikkojen harmaalokkiprojektissa. Harmaalokkien lukurengastusta on jatkettu suppeammassa määrin v. 1999 - 2001.  

Oheiseen taulukoon olen koonnut harmaalokkien vuosittaiset lukurengastus- ja lukukontrollimäärät v. 1993 - 2000. Lokkien lukurengastus tuottaa perinteiseen rengastukseen verrattuna erittäin runsaasti kontrolleja ja havaintotietoa, mikä oli tämän tutkimuksen edellytys. Olenkin arvottanut sitä kokonaisuutena parhaaksi rengastustavaksi lokeille, vaikka nykyisten muovirenkaiden käyttöikä on alhainen (5 - 15 vuotta), verrattuna lokkien maksimi-ikiin (noin 30 vuotta) (Juvaste 1996). Vuonna 2000 lukurengastus, joka muodosti noin yhden prosentin Suomen rengastuksista, tuotti noin puolet rengastustoimiston rekisteriin kirjatuista yli 50 000 löydöstä tai kontrollista (Juvaste 2001).  

Harmaalokkien lukurengastukset ja lukukontrollit Suomessa 1993-2000

Vuosi

Rengastukset

Poikas-%

Lukukontr.

1993

1

100

0

1994

12

100

0

1995

759

88

519

1996

2733

34

3327

1997

3361

22

6193

1998

2691

70

10917

1999

1264

91

11444

2000

734

100

13643

Yhteensä

11555

66

46043

Harmaalokkien lukurengastus on painottunut Saimaan vesistöön. Tavoitteena on ollut selvittää erityisesti järvialueen lokkien liikkumista ja tapoja hyödyntää kaatopaikkoja. Pääosa rengastuksista on poikasrengastuksia. Ainoastaan Itä-Suomessa on lukurengastettu merkittäviä määriä aikuisia: Lappeenrannassa 2 607 yks., Joensuussa 577 yks., Kuopiossa 195 yks. ja Suonenjoki - Vesanto -alueella 540 yksilöä. Rengastusten jakaantuminen kunnittain ja alueittain on esitetty oheisilla kartoilla (kuvat 4a ja 4b). Kuvassa 4a on esitetty ennen vuotta 2000 suoritetut rengastukset eli vuonna 2000 yli 1kv-linnut. Kuvassa 4b on vuoden 2000 rengastetut harmaalokit (732 poikasta), joista 180 oli rengastettu Pohjois-Karjalassa.