Harmaalokkien pesinnänrauhoitussäädöksiä on muokattu useaan otteeseen vastaamaan EU:n suojelutavoitteita. Suomessa on kuitenkin riistanhoitopiirien toimesta myönnetty runsaasti poikkeuslupia ko. rauhoitukseen. Lisensiaattityössäni osoitin näiden perusteet kestämättömiksi. Ampumiselle on hallintakeinona useita tehokkaampia vaihtoehtoja, ja ampumisella ei yleensä voida poistaa esitettyjä yleisluonteisia haittoja. Satojenkaan lokkien ampumisella ei ole vaikutusta perusteiksi esitettyihin uhkiin kansanterveydelle tai riistakannoille, kun alueella liikkuu kymmeniä tuhansia lokkeja. Lisäksi monet esitetyistä haitoista ovat kyseenalaistettavissa. Poikkeuslupakäytänteiden variaatiot ja hyväksytyt perustelut sekä lokkien ja riistalintujen symbioosi sopivat hyvin metsästysjärjestöjen ja riistapiirien koulutusmateriaaleiksi. Käytänteiden kehittymistä tulen kuvaamaan näillä sivuilla.
Lait, asetukset ja poikkeusluvat
Poikkeuslupakäytänteet
Nykyinen EU:n lintudirektiivin mukainen
rauhoittamattomien lintujen pesinnänrauhoituskäytäntö on ollut voimassa
vasta kahtena kesänä, joten siihen liittyvä poikkeuslupakäytäntö on vielä
vakiintumaton. Tilanteet, hakemukset ja käytännöt ovat eri
riistanhoitopiireissä varsin erilaiset. Selvitin nykytilaa harmaalokin osalta
soittamalla elokuun lopulla 2001 muutamiin eteläisiin riistanhoitopiireihin.
Vuodelle 2000 poikkeuslupia harmaalokkien ampumiseen kaatopaikoilla haitan tai
uhkan perusteella olivat myöntäneet Kymen, Pohjois-Savon, Satakunnan,
Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit. Lupia ei ollut annettu tai
haettu Etelä-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Hämeen eikä
Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä.
Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa tulisi myös huomioida se, että tappamisella on ainakin ajalliset vaihtoehtonsa ja että toteutettavien vähentämistoimenpiteiden tulisi olla merkittäviä. Muutaman kymmenen lokin ampuminen tuhansien joukosta ei vaikuta uhkiin eikä haittoihin, usein onkin päätarkoituksena ollut huviammuskelu tai lokinraatojen hankkiminen noutavien koirien koulutukseen sorsanmetsästyksen alla. Paikallisesti tulisi toimenpiteiden koskea yleensä tuhansia, vähintään satoja yksilöitä, jotta niillä voitaisiin vaikuttaa alueen lokkipopulaatioihin. Ääriesimerkkinä tästä on toisaalta edellä esitetyt Turun Topinojan kaatopaikan vähentämistoimet ja toisaalta Kuopiossa lokkiongelmien ratkaisuksi kesällä 2000 poikkeusluvalla ammutut 10 nuorta harmaalokkia.
Linkit:
Lait ja asetukset voi tarkistaa
FINLEX - Valtion Säädöstietopankki,
Lisätietoa voi löytyä myös Metsästäjäin
Keskusjärjestön sivuilta
Opiskeluesimerkki:
1) Selvitä kaatopaikkalintujen rauhoitussäännökset alueellasi. Mitä perusteita pidät kestävinä poikkeuslupiin? Mitä keinoja lintujen/lokkien vähentämiseen kaatopaikoilla on? Paljonko lintuja tulisi vähentää ja milloin? Arvioi tappotoimiin tarvittavaa työmäärää.
2) Vertaa selvityksiäsi julkaisussa esitettyihin. Johtopäätökset? Toimenpide-ehdotuksia?
3) Selvitä lokkien merkitystä riistanhoidossa. Katso myös "Lokit sorsalintujen suojana".